Sivun alareunasta löytyy Rally-Tokon rotumestaruussäännöt!
Jalostus:
Suomen Kennelliitto on hyväksynyt 14.12.2021 kokouksessaan cane corso rodulle Bullmastiffit ja mastiffit ry:n esittämän JTO-ohjelman ajalle 1.1.2022-31.12.2026 ja seuraavan PEVISA-ohjelman ajaksi 1.7.2022-31.12.2026:
Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu virallinen lonkka-, kyynärkuvauslausunto ja selkälausunto. Lonkka- ja kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta. Lonkkaniveldysplasian raja-arvo C ja kyynärniveldysplasian raja-arvo 1. Kyynärniveldysplasia tuloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Selkäkuvauslausunnosta lausutaan VA, LTV ja SP. Vähintään toisella pentueen vanhemmista tulee olla geenitestitulos DSRA:n varalta tuloksella “normaali-ei kantaja”.
Koiralla saa pentujen rekisteröintihetkellä olla korkeintaan 30 Suomessa syntynyttä jälkeläistä. Viimeinen rajan ylittänyt pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Ulkomaisella uroksella pysyvä poikkeuslupa selkäkuvauslausunnon osalta.
Rotujärjestö haluaa muistuttaa, että SP lausunnon alaikäraja on 24 kk. Kaikissa pentueiden rekisteröintiin liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä suoraan Suomen Kennelliittoon.
Historia:
Cane corso on hyvin vanha italialainen työkoirarotu. Se polveutuu suoraan muinaisista Rooman valtakunnassa käytetyistä sota- ja taistelukoirista (canis pugnax ja molossi of epiro). Corso -nimen syntyperästä ei olla aivan varmoja.
On mahdollista, että nimi tulee kreikankielisestä sanasta kortos, joka tarkoittaa seinää/muuria tai latinankielisestä sanasta cohors, joka tarkoittaa pihamaan vahtia. Toinen teoria nimestä perustuu nimen ”Corso” muinaisesta kelttiläisestä ja provencelaisesta merkityksestä, joka tarkoittaa vahvaa, voimakasta.
Tämä viimeinen hypoteesi on yhtä uskottava, koska löydämme sen edelleen joistakin sanoista, kuten ”corsoero (keskiajalla käytetty taisteluhevonen), englannin ”corse” (raaka, karkea) ja joissakin Etelä-Italian murteissa, missä ”Corso” tarkoittaa vankkaa, ylpeää.
Tosiasia on, että siitä lähtien, kun italian kieli alkoi muotoutua, Molossia on aina kutsuttu Corsoksi. Sopivampaa termiä tuskin voisi luoda tämän koiran kuvaamiseksi, voiman, rohkeuden ja tasapainon yhdistelmä. Cane corso ei ole liioiteltu rotu missään ominaisuudessaan tai ilmenemismuodossaan, vaan sen tulee olla harmoninen ja tasapainoinen koira.
Käyttötarkoitus:
Rotumääritelmän mukaan cane corso on monipuolinen vahti- ja käyttökoira. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen cane corsoja käytettiin moninaisissa tehtävissä Etelä-Italiassa Puglian, Calabrian ja Sisilian maakunnissa. Pääasialliset tehtävät olivat omaisuuden vartiointi, karjan suojelu ja paimentaminen sekä suurriistan metsästys. Corsot toimivat myös teurastajien ja ohjastajien apureina. Rotu on äärimmäisen ketterä ja herkästi reagoiva. Se on vahva, itsenäinen ja dominoiva koira.
Rotuna utelias ja äärimmäisen kiinnostunut kaikesta ympärillään olevasta. Työkoirarotuna se tarvitsee toimintaa joka päivä.
Nykypäivänä käyttötarkoitus painottuu vahtiominaisuuksiin, erilaisiin harrastuksiin (palveluskoiralajit, hajutyöskentely) ja jossakin määrin myös metsästykseen (villisikametsästystä harrastetaan mm. Italiassa sekä Ruotsissa). Harrastuslajeissa rotu soveltuu erinomaisesti erityisesti lajeihin, joissa se käyttää hajuaistiaan.
Ulkonäkö:
Ulkomuodollisesti cane corson tulee näyttää ja vaikuttaa siltä, että se kykenee alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Cane corson tulee rotumääritelmän mukaan olla kooltaan keskikokoisesta suureen, roteva ja vahva, mutta kuitenkin elegantti. Yksilöllä tulee olla voimakkaat ja kuivat lihakset ja ilmetä rodulle ominainen ketteryys, voima ja kestävyys. Isokokoiseksi koiraksi cane corso on äärettömän nopea ja ketterä. Cane corson pää erottaa sen toisista roduista. Pään tulee olla rotumääritelmän asteiden sekä mittasuhteiden mukainen eikä cane corsoa tulisi koskaan edes nopealla vilkaisulla sekoittaa toisen rodun edustajaksi.
Terveys:
Cane corso on kohtalaisen terve rotu. Koska rotu kuuluu suuriin molosseihin, esiintyy rodussa erilaisia luuston kasvuhäiriöitä (mm. spondyloosia, olkanivelen osteokondroosia, polven ristisidevaurioita) sekä lonkka- ja kyynärniveldysplasiaa. Lisäksi rodussa esiintyy jonkin verran silmäsairauksia, mm. kirsikkasilmiä, silmäluomen ulos- tai sisäänpäinkiertymisiä ja kaihia. Kennelliitolla on kaikille avoin KoiraNet, josta pääset katsomaan mahdollisen tulevan pentusi vanhempien terveystulokset, mahdolliset koe- sekä näyttelytulokset. Luonteeltaan tasapainoisten ja terveiden vanhempien jälkeläisellä on hyvät eväät tulevaan elämään.
Rotu Suomessa:
Cane Corso rodun suosio maassamme on kasvanut viime vuosina. Rodulle on tullut useita uusia kasvattajia ja näin ollen pentueita on syntynyt monen, myös uuden kennelnimen alle. Loppuvuonna 2020 rekisteröityjen cane corsojen määrä Suomessa ylsi ensi kertaa yli tuhannen yksilön.
Cane corso sopii sekä käyttökoiraksi eri lajeihin, että seurakoiraksi aktiiviseen perheeseen. Se on monipuolinen koira, jolle sopivan lajin löytää rohkeasti kokeilemalla. Corsolla on palveluskoiraoikeudet, joten sen kanssa voi kilpailla pk-lajeissa. Se on yleensä hyvä nenän käyttäjä, joten palveluskoiralajeista jälki eri variaatioineen sopii sille hyvin. Corson kanssa voi harrastaa mm. TOKO:a, rallytokoa, noseworkiä, näyttelytoimintaa, kaverikoiratoimintaa tai vaikka sienestystä.
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Mikäli tämä valloittava rotu tuntuu olevan juuri sinulle sopiva ja harkitset pennun ottamista, käy läpi seuraava muistilista:
- käy tutustumassa avoimin mielin eri kasvattajien/harrastajien luona rodun yksilöihin ja sen luonteeseen
- tutustu rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), josta löydät kattavasti tietoa rodunkehityksestä ja terveystilanteesta
- kasvattajaa valitessa, muista, että henkilökohtaisella tapaamisella pääset näkemään kasvattajan koirat, pentueen mahdolliset vanhemmat sekä olosuhteet missä pentu kasvaa ensimmäiset viikkonsa. Vastuullinen kasvattaja on tukenasi koirasi koko elämän
hyvin toisiin koiriin sekä ihmisiin sosiaalistettu pentu on aikuisena helppo arjessa. Ison ja voimakkaan rodun kohdalla tulee panostaa myös tapakasvatukseen.